     |
 |
|---|
 |
 |
Johdanto Seuraavan kokonaisuuden tarkoituksena on valottaa Korean niemimaan eettisen, sosiaalisen ja osittain kulttuurihistoriankin pohjalta korealaisten taistelutaitojen kehitystä. Erityisesti tarkastelussa on niemimaan kansallislaji, taekwondo ja sen asema. Kokonaisuudessa tarkastellaan historiaa pääosin kronologisessa järjestyksessä suurimpien ja merkityksellisempien kuningaskuntien ja kehitysvaiheiden kautta. Lajia, jolla on vahva pohja maan kulttuurissa ja joka on levinnyt räjähdysmäisesti ympäri maailmaa saavuttaen kymmenien miljoonien harrastajien määrän, on pakko olla myös erityinen asema historiassa. Vuonna 1996 taekwondoa harrastettiin 140 maassa yli 40 miljoonan harrastajan voimin. ( Suomen Taekwondoliitto, 1997 ).
|
||
Korean niemimaan synty
Hwan-ung ilmestyi lähelle jumalaista sandaalipuuta, Taebaek-vuoren rinteille. Hän otti nimekseen Chonwang, Taivaallinen Kuningas, ja perusti Shin-sin, Jumalan Kaupungin. Hän nimitti kolme ministeriä, jotka hallitsivat tuulta, sadetta ja pilviä. Chonwang opetti kansalle 360 hyödyllistä taitoa mm. maataloutta, lääketiedettä ja puutöitä, neulomista ja kalastusta. Hän opetti myös hyvän ja pahan eron ja sääti lain. Noina päivinä, suuressa luolassa lähellä Hwan-ungin ilmestymispaikkaa, eli karhu ja tiikeri. Heidän suurin toiveensa oli muuttua ihmiseksi ja sitä he rukoilivatkin joka päivä lähellä pyhää sandaalipuuta. Taivaallinen Kuningas oli liikuttunut heidän rukouksistaan. Hän kutsui karhun ja tiikerin luokseen ja antoi heille 20 lettiä valkosipulia, sekä jumalaista suitsuketta, mugwortia. Hwan-ung käski eläinten syödä antimensa ja odottaa sata päivää pimeässä, niin heidän toiveensa toteutuisi. Tiikeri kuitenkin kyllästyi odotukseen ja lähti päivänvaloon, mutta karhu oli kärsivällinen. 21:n päivän päästä hänestä tuli kaunis nainen, Ung-nyo. Nainen oli ikionnellinen, mutta ei löytänyt ketään, joka menisi hänen kanssaan naimisiin. Niinpä Ung-nyo meni taas sandaalipuun luokse rukoillakseen lasta itselleen. Hwan-ung sääli vieläkin ja muutti itsensä ihmiseksi. Myöhemmin heille syntyi lapsi, Tan-gun. Maan kansa iloitsi pojan syntymästä ja hänestä tulikin ensimmäinen ihmiskuningas niemimaalle. Tan-gunin kuningaskunta, Ko Choson, hallitsi seuraavat 1500 vuotta. Tämän jälkeen hallitsija väistyi siirtyäkseen vuorille jumalaksi.
|
||
Kuningaskuntien aika
Korean kivikauden ajan maahanmuuttajien mukanaan tuomista taistelutekniikoista käytetään joskus nimeä minasosa-sadomusul, heimotaistelutekniikat. Täytyy korostaa, ettei tältä ajalta ole mitään kirjallisia tai arkeologis-antropologisia todisteita taistelutaidoista tai niiden nimistä. Nimihän sinänsä ei ole merkitsevä, mutta tästä taistelutyylikokoelmasta - jonka oletetaan sisältäneen ase- ja heittotekniikoita, ei niinkään potku- ja iskutekniikoita - kehittyi n. 3000 - 200 eKr. mennessä ensimmäinen omaleimainen korealaisten taistelutyylien kantaisä. Tämä tunnetaan nimellä sadomusul.
|
||
Ko Choson ( 2333 eKr. - 109 eKr. )
Sadomusul-taitajista on ensimmäiset korealaiset historialliset kuvaukset. Jokaisella kylällä ja kaupungilla oli omat kokonsa vaatimat ryhmät sadomusul-taitajia pitämässä yllä yleistä järjestystä ja puolustamassa yhteisönsä ulkoisia etuja. Nämä ryhmät vastasivat lähinnä nykyisiä sotilaspoliiseja tai miliisejä. Taistelijan merkkinä oli viisi veistä. Kiinalaisten ja hunnien taistelut saivat mantsurialaisheimot tiivistymään heimovaltioiksi viidenneltä vuosisadalta eKr. lähtien. Huomattavimmat niistä olivat Jimaik, I-Lou ja Koguryo, jotka sijaitsivat Yalu-joen molemmin puolin. Jimaik sijaitsi Liaotungilla, Koguryo joen eteläpuolella ja I-Lou yläjuoksun vuorilla. Jimaikit olivat tunnettu ratsastajakansa, ja myöhemmin Koguryo-dynastian aikana he muodostivat dynastian ratsuväen ytimen. I-Lout olivat laajalti, Kiinaa ja Japania myöten tunnettuja jousimiehiä. Nykyisen Kung Sulin, lyhytjousen käytön, alkutyyli on peräisin heiltä. I-Lout olivat myös taitavia myrkkyjen käyttäjiä. Koguryo-heimot muokkasivat heimo-miliisistönsä, Sun-Bi-soturiston, joka myöhemmin levisi Paekcheen ja Sillaan. Valtaosa oppineista uskoo, että varhaisimmat kuningaskunnat tai osavaltiot Korean niemimaalla alkoivat muodostua Pronssiajan kuluessa ( 1000 - 300 eKr. ) Koguryo ja Jimaik liitoutuivat keskenään sekä pohjoisen että läntisen niemimaan 54:n Ma Han-heimon kanssa Korean ensimmäiseksi varmaksi valtakunnaksi, Ko Chosoniksi. Kun sen voima kasvoi, tuli Kiina yhä enemmän huolestuneeksi asiasta. Niinpä kiinalainen hallitsija, Han-Wu, päätti miehittää maan 109 eKr. ja näin tuhosi kuningaskunnan samana vuonna. Han hyökkäsi meritse keski-Koreaan ja Liaotungin läpi pohjois-Koreaan vallaten Ko Chosonin ja jakaen sen koilliseen Imdiniin, luoteiseen Hjontjuun, keskeiseen Nangnagiin ja eteläiseen Chinbuniin. Niemimaan pohjoisosia alkoivat hallita neljä komentajaa. Ko Chosonin johto pakeni Sobaikin länsipuoliselle alueelle ja yhdisti alueen Ma Han-heimot Paekche-dynastiaksi pohjoisrajanaan Kum- ja Han-jokien vedenjakaja.
|
||
Paekche ( 18 eKr. - 660 jKr. ) Uusi kuningaskunta nimeltään Paekche levittäytyi etelään Han-gang-joelta, nykyisen Soulin lähistöllä. Paekchen kansa oli rauhantahtoisempaa kuin Koguryon hurjat soturit ja niinpä he muuttivatkin etelään välttääkseen uhkaa pohjoisilta vihamiehiltä. Neljännen vuosisadan aikana dynastiasta oli tullut vakaa ja sivistynyt valtio, joka teki kauppaa ulkomaisten naapureidensa kanssa. Itse asiassa Paekche toimi tärkeänä siltana kulttuurin viemisessä Japaniin, buddhismin tulolle, kiinalaisille hahmoille, ja poliittisille, sekä sosiaalisille instituutioille. Paekchen oppinut, Wang In, palveli jopa opettajana Japanin kruununprinssille. Yksi suosituimmista Paekchen kansan urheilulajeista oli aseeton taistelutaito nimeltä Tosukongkwon. Kisan voittajasta tuli kylän sankari ja hän toimi monesti myös johtajana sotilaallisissa operaatioissa. Myös muut lajit, kuten peli nimeltä Talmaji Ssaum, ja myöhempi muoto, Su-pyuk-ta, olivat suosittuja.
|
||
Koguryo ( 37 eKr. - 668 jKr. ) Toinen uusi kuningaskunta, Koguryo, nousi valtaan Korean niemimaan pohjoispuoliskolla. Koguryo oli sotilasten kansakunta, ja sitä johti aggressiiviset kuninkaat, kuten esim. Kwanggaeto ( hallitsi 391 - 410 ). Se valloitti naapuriheimoja yksi toisensa jälkeen, leviten joka ilmansuuntaan. Koguryo ajoi myös kiinalaiset pois heidän viimeiseltä komennusalueeltaan vuonna 313, ja jatkoi levittäytymistään syvälle Mantsuriaan, sekä Korean niemimaan eteläosiin. Taekwondon alkulähteet Koreassa pystytään jäljittämään Koguryo-dynastian ajalle. Maalaus löytyi kuninkaallisen hautaholvin raunioista, sen kattorakenteista. Sen löysivät ryhmä arkeologeja vuonna 1935, Tungkun kaupungista, Tunghuan provinssista Mantsuriasta. Paikka oli dynastian aikainen pääkaupunki.
|
||
Silla ( 57 eKr. - 668 jKr. ) Naktongin itäpuolella eläneet 12 Chin Han-heimoa yhdistyivät erityisesti Kaja-Wa-liiton seurauksena saro-heimon johdolla Korean kuuluisimmaksi valtioksi, Sillaksi. Kuningaskunta joutui heti synnyttyään liittoutumaan Koguryon kanssa, jotta se olisi saanut tukea Wa-Paekche-Kajal-liittoa vastaan. Silla ulottui syvimmälle Kiinaan ja oli aluksi heikoin, sekä kehittymättömin kolmesta kuningaskunnasta. Ulkomaiset ideat ja väki tuli viimeisenä Sillaan, joten sen yhteiskunta oli merkittävän luokkajakoinen ja pystyi kehittämään uskomattoman voiman omista Hwarang-joukoistaan, sekä buddhistisista opeista. Wa hyökkäsi Sillaan vuosina 391, 400 ja 404 jKr. Tällöin Koguryo pelasti dynastian Wan kynsistä. Hyökkäykset kuitenkin luhistivat valtion toimintakyvyn seuraavaksi vuosisadaksi. Pelastaessaan Sillan Koguryo valtasi samalla Paekchea entiseen Taibangiin asti. Vuonna 540 Sillan kuninkaaksi nousi legendaarinen Chin Hjung. Ensimmäisenä tehtävänään hän kutsui hoviinsa bopsa ( buddhalaisylipappi ) Won Kwanin. Won Kwan oli taistelutaitojen suurmestari ja tunnettu kaikkialla Itä-Aasiassa. Hän oli vieraillut lukuisissa hoveissa ympäri itäistä Aasiaa toimiessaan buddhalaisuuden sanansaattajana ja oli antanut näytöksiä jäämällä opettamaan. Sillan suojattomuus sai hänet todennäköisesti jäämään kuningaskuntaan. Won Kwanin luoman armeijan rakenne oli neliportainen. Rang Do oli ratsuväki, Sul Sa Dan oli erikoisjoukot, Korean ninjat, Hwa Rang do oli upseeristo-ratsuväki, sekä Kuk Son, mestaristo eli kenraalikunta, sotamarsalkat ja kuningas. Jokainen näiden joukkojen jäsen oli jalosukuinen, Rang Dossa sai olla rahvastakin, mutta ei orjia. Tämän vuoksi luittensa ohella ( Sillassa ei sanottu siniverinen, vaan jaloluinen ) jäsenten henkisten ominaisuuksien tuli olla jalot. Silla oli kuuluisa em. Hwarangeistaan ( Miehuuden kukka ). Korealaiseen kulttuuriin ja taistelutaitoihin tuolla ajalla vaikuttivat ja rikastivat suuresti Hwarangdo, armeija, koulutettu ja sosiaalinen organisaatio, joka oli koottu Sillan parhaista nuorukaisista. Sen perusti korkein buddhalaismunkki Won Kwan Bopsa. Tämä koulu tuli tunnetuksi nimenomaan Hwarangina. Siitä kehittyi korealainen versio japanilaisesta Bushidosta ( Soturin Laki ). Hwarangin filosofia sisälsi viisi käskyä ja yhdeksän hyvettä, joita soturin oli tinkimättä noudatettava. Käskyt, eli Hwarang-Do O Kae, olivat: Uskollisuus valtakunnalle, kuuliaisuus vanhempia kohtaan, luottamus ja veljeys ystävien kesken, rohkeutta olla pakenematta vihollisen pelossa ja olla riistämättä henkeä ilman syytä. Yhdeksän hyvettä olivat lähes samat kuin nykyisen taekwondon filosofiset perusteet. Hyveet olivat: inhimillisyys, oikeudenmukaisuus, kohteliaisuus, viisaus, luottamus, hyvyys, siveys, uskollisuus ja rohkeus. Hwa Rang Do sisälsi kaikkiaan yhdeksän eri koulukunnan oppien parhaat osat. Osia oli mm. kiinalaisten kwon bopista, korealaisten subakista, mongolialais-mantsurialaisesta painista, kiinalaisen Lyn Kyi-klaanin menetelmistä ja bul kjo-taistelutekniikoista ( Tiibetistä tai Intian kshatriya-kastista peräisin oleva buddhalaismunkkien taistelutaito ). Lajissa oli toista sataa erilaista asetta. Lajin harjoittelijat opettelivat taistelemaan maalla, vedessä, valtaustikkailla, vallituksilla, hevosenselässä jne. Puolessa välissä kuudetta vuosisataa Silla lisäsi voimaansa ja alueitaan tekemällä sotilasliiton T´angin Kiinan kanssa. Tarkoituksena oli valloittaa Koguryo ja Paekche. Silla-T´ang-joukot olivat voitollisia, ja niemimaa yhdentyi ensimmäistä kertaa vuonna 668 jKr. Tämän seurauksena, Koguryon selviytyjät iskivät T´angin joukot Mantsuriassa ja niemimaan pohjoisosissa, sekä perustivat Parhaen kuningaskunnan vuonna 698. Vaikkakin Koguryo, Paekche ja Silla olivat poliittisesti eristäytyneitä, ne olivat sukulaisia etnisesti ja kielen saralla. Buddhismi ja Konfutselaisuus olivat tärkeitä kaikille. Taekwondoa harjoiteltiin myös Sillan aikana. Sokkuram Grottossa ( luolatemppeli, kansallinen aarre nro. 24 ), neljällä ovella on jokaisella kaksi hahmoa, vartijaa, Kumgang-Yoksaa ( Mahtavat timantti miehet ). Näiden hahmojen asennot ovat samanlaisia kuin nykyisen taekwondon liikkeet. Niinpä luultavasti Sillassakin harjoiteltiin tätä taistelutaitoa. Punwhangsan kivinen pagoda, Pulguksan temppelialueella lähellä Sokkuram Grottoa, rakennettiin 634 jKr. Sillan pääkaupunkiin Kyungjuun. Silla nautti rauhasta ja vakaudesta 250 vuotta. Vapaana huolista ja maan sisäisistä, sekä ulkoisista konflikteista, se nopeasti kehittyi taiteen, uskonnon, kaupan, koulutuksen ja monilla muillakin osa-alueilla. Sillan pääkaupungin, nykyisen Kyongjun, väkimäärä nousi yli miljoonaan ja sinne nousi upeita kuninkaallisia palatseja ja buddhistisia temppeleitä. Jotkut Korean mahtavimmista historiallisista monumenteista ovat rakentaneet tämän ajan lahjakkaimmat arkkitehdit ja käsityöläiset. Niiden joukossa em. Pulguksan temppeli ja Sokkuram Grotton luolatemppeli. Sillan voiman huippu oli 850-luvun puolivälin tietämillä, mutta nopeasti sen jälkeen lähti laskuun. Vuonna 935 Sillan kuningas antoi vallan Wang Kon´lle, Koryo-dynastian perustajalle. Parhaen kuningaskunnan poliittinen systeemi oli sovellettu T´angista ja sen pääkaupunki Sanggyong oli korealainen versio T´angin Chang-an´sta. Parhaen kulttuuri kehittyi sekä T´angin, että Koguryon vaikutteista. Kuningaskunnan kaatuessa 1000-luvun alkupuolella, sen hallitseva luokka pakeni juuri luotuun Koryon valtioon.
|
||
Koryo ( 918 - 1392 ) Koryon perustaja, monarkki Wang Kon oli kenraali, joka palveli Sillan kapinallisen prinssin alaisuudessa. Hän valitsi kotikaupungikseen Songdon, nykyinen Kaesong ( sijaitsee n. 60 km Soulista pohjoiseen ), josta hän alkoi vahvistaa Koguryon menetettyjä alueita. Siksi hän nimesi kuningaskuntansa Koryoksi, josta on myös nykyinen Korea johdettu. Koryon kuninkaallinen oikeus otti buddhalaisuuden valtion uskonnoksi. Se levisi laajalle alueelle, ja innoitti temppelin rakentajia yhtälailla kuin maalareitakin tekemään buddhistisia hahmoja ja muotoja. Temppelit ja munkit näyttelivät myös osaa kuningaskunnan myöhempien vuosien voimannäytöissä. Konfliktit oppineiden viranomaisten ja sotilaiden välillä, sekä konfutselaisten ja buddhistien välillä herättivät valtion. Koryon historiassa taekwondoa, josta siihen aikaan käytettiin nimeä subak tai subakhee, käytettiin kuntoharjoittelun ja urheilumuodon lisäksi myös sotilaiden taistelutaitona. Historiallisissa kirjoituksissa on mainintoja subakista eri yhteyksissä ja näinollen voidaan todeta, että lajia harjoitettiin myös organisoituna, katsojille suunnattuna urheiluna. Subakin uskotaan saavuttaneen huippunsa suosiossa kuningas Uijongin valtakaudella, vuosien 1147 ja 1170 välillä. Tämä jakso vastaa vahvasti aikakautta, jolloin Kiinan Sung- ja Ming-dynastiat hallitsivat. Niiden aikana kiinalainen kungfu tuli laajalti tunnetuksi itsepuolustuslajiksi. Se kehittyi kahdeksi edelleen myös kahdeksi muodoksi, neikyaksi ja weikyaksi. Nämä taidot erosivat toisistaan pääosin siinä, että toinen perustui hyökkäämiseen ja toinen puolustamiseen. Tämä fakta on huomioimisen arvoinen, koska se osoittaa ettei taekwondo ole puhtaasti korealainen laji, vaan ' kehittynyt Korean pitkän historian aikana monien asioiden pohjalta.
|
||
Choson ( 1392 - 1910 ) Konfutselaisuus esiteltiin Korealle kristillisen aikakauden alun aikoihin, lähes samaan aikaan kuin ensimmäiset kiinalaiset kirjoitetut materiaalit saapuivat niemimaalle. Joka tapauksessa vasta Choson-dynastian aikana konfutselaisuus alkoi hallita korealaista yhteiskuntaa. Chosonin perustaja, Yi Songgye ( Chosonista käytetään joissain yhteyksissä Yi-dynastian nimeä ), käytti nimenomaan konfutselaisten älykköjen vaikutusta vallatakseen Koryon. Hän muutti pääkaupungin sijainnin Kaesongista Souliin, josta näinollen tuli yksi maailman vanhimmista pääkaupungeista. Tämän jälkeen konfutselaisuus alkoi vaikuttaa elämän jokaisella saralla. Chosonin hallitsijat perustivat valtioon tasapainoisen, kehittyneen poliittisen systeemin, joka perustui konfutselaisiin periaatteisiin hallitsemisesta ja hallintorakenteista. Tullakseen hallituksen virkamieheksi täytyi suorittaa kwago, kansalaispalvelun tutkinto. Konfutselaisuus johti myös selkeään sosiaalisen rakenteen syntymiseen. Yhteiskunta suurimmilta osin arvosti huomattavasti korkeaa akateemista koulutusta, mutta samaan aikaan kauppa ja tuotanto kärsivät. Johtavassa asemassa oli oppinut aristokraatti, yangban, joka johti hallitusta, armeijaa ja yhteiskuntaa. Seuraavana oli keskiluokka, chung-in, eli virkamiehet, lääkärit, lakimiehet ja taiteilijat. Heidän alapuolellaan oli tavallinen kansa, sang-in, joita oli suurin osa kansasta. He olivat maanviljelijöitä, käsityöläisiä ja vastaavia. Alin luokka, chonin, käsitti orjat, palvelijat, irtolaiset ja muut heittiöt. Choson-dynastian paras aika sattui kuningas Sejogin hallintakaudelle ( 1418 - 1450 ). Hän oli dynastian neljäs monarkki. Hänen aikanaan Korea nautti kulttuurin ja taiteiden kukinta-aikaa. Yksi suurimpia kehitysaskeleita oli Han-gul, korealaiset aakkoset. 1500-luvun loppupuolella japanilaiset tunkeutujat, joita johti sotaherra Toyotomi Hideyoshi, valloittivat Chosonin matkallaan Kiinan valloitukseen. Suurin osa niemimaasta kärsi mittavia tuhoja, mukaan lukien useita kulttuuriaarteita ja maamerkkejä. Monia korealaisia käsityöläisiä, kuten esim. savenvalajia, vietiin voimakeinoin Japaniin, jotta maan keramiikkateollisuus saataisiin nousuun. Korealaiset patriootit kävivät lopulta sisukkaaseen vastarintaan, kenraaleinaan sankareita, kuten esim. amiraali Yi Sun-Shin, joka mm. katkaisi japanilaisten varuste- ja muonakuljetusyhteydet. Japanilaiset alkoivat myös Hideyoshin kuoleman jälkeen taipua, ja sota loppuikin viimeistään 1598, jättäen Koreaan tuhoisan jäljen. Korea miehitettiin uudestaan 1627 ja 1636 Manchusin toimesta. Hän myös valloitti Mingin Kiinassa ja perusti Ch´ing-dynastian ( 1644 - 1911 ). Näihin aikoihin liike nimeltään Sirhak, tai Käytännöllisen Oppimisen Koulu, alkoi vallata huomattavasti alaa liberaalimielisten virkamiesoppineiden keskuudessa. Tätä kautta alkoi myös modernin valtion rakentaminen. Oppineet vaativat voimakkaasti maatalouden ja teollisuuden nykyaikaistamista, lakaisten maan rakenteiden reformeja maton alle. Pahaksi onnekseen nämä intellektuellit eivät olleet vallassa, ja konservatiivinen hallitus epäonnistui em. ideoiden sisäänajossa. Korea säilytti asemansa, jatkuvasti avoinna länteen, sen ideoille, teknologialle, diplomatialle ja kaupalle. Tästä huolimatta Korea oli heikosti valmistautunut toimimaan 1900-luvun vaihteen mullistuksissa. Japani löi Kiinan, Korean isoveljen. Japani , joka oli noussut uudeksi teollisuusmahdiksi Aasiassa, valloitti Korean 1905 ja muutti sen alusmaakseen 1910. Näin loppui myös Choson-dynastian aikakausi. Kun puhutaan subakista Yi-dynastian ( Choson ) aikana, on muistettavaa että silloin julkaistiin ensimmäiset kirjat, jotka opettivat mm. taistelutaitoja. Tästä johtuen taidoista tuli suosittuja kansan parissa, etenkin alueilla joissa ne olivat olleet aikaisemmin armeijan yksinoikeutena, esim. Koryon aikana. Historialliset teokset kertovat, että ihmiset Chungchongin ja Chollan provinsseista kokoontuivat Chakjin kylään, joka sijaitsi provinssien rajalla, kilpailemaan subakissa. Nämä teokset osoittavat kuinka tärkeää roolia subak esitti tuon ajan ihmisten liikunnallisissa aktiviteeteissa. Myös ihmiset, jotka olivat aikeissa värväytyä armeijaan töihin, halusivat oppia subakia. Syynä oli lajin asema yhtenä tärkeimmistä valintaperusteista ehdokkaita testatessa. Samaan aikaan kuningas Chongjo julkaisi kuvitetun teoksen, Muye Dobo Tongji, taistelutaidoista, jossa oli suuri osa taekwondon esimuodoista. On ilmeistä, että subakista tuli tärkeä kansallislaji, joka sai paljon huomiota kuninkaallisen hovin ja kansan suunnasta Yi-dynastian aikana. Kuitenkin dynastian jälkimmäisellä puoliskolla lajin tärkeys koki kolauksen poliittisten virtausten myötä hovissa. Kansan parissa laji kuitenkin säilyi suosittuna.
|
||
Japanin miehityksen aika ( 1910 - 1945 ) Japanin hallintokeskus Soulissa oli enimmäkseen kiinnostunut taloudellisesta kasvusta, ja japanilaisille maanviljelijöille, sekä kalastajille annettiin korealaista maata ilmaiseksi tai erittäin alhaisilla kustannuksilla. Suuria määriä riisiä vietiin Japaniin, joten Koreassa vallitsi myös nälänhätä. Korealaisten elämä muuttui myös radikaalisti, kun satoja tuhansia maanviljelijöitä pakotettiin muuttamaan Mantsuriaan tai Japaniin, elämänolojen vaikeutuessa. Alusmaan asema stimuloi nationalismin kasvua maan kansalaisten keskuudessa. Maaliskuussa ensimmäisenä päivänä 1919, 33 korealaista patrioottia kokoontui Pagoda-puistoon Soulissa esittääkseen itsenäisyysjulistuksen. Tämä käynnisti maanlaajuisen liikkeen, joka vaati japanilaisen hallinnon lopettamista. Liike murskattiin kuitenkin tuhansien menettäessä henkensä. Liike, joka myöhemmin tunnettiin nimellä Samil ( maaliskuun 1. ) Itsenäisyys Liike, oli virstanpylväs Korean taistelussa itsenäisyyttä kohti. Vaikka se epäonnistui japanilaisten karkottamisessa, silti se vahvisti korealaisten kansallista identiteettiä ja patriotismia. Se johti myös provinssi-hallituksen perustamiseen Shanghaissa ja organisoituihin aseellisiin taisteluihin japanilaisia kolonialisteja vastaan Mantsuriassa.Japani pyrki muuttamaan korealaisen kulttuurin omanlaisekseen. Kouluissa puhuttiin japania ja korealaisten täytyi muuttaa nimensä japanilaistyylisiksi. Myös taistelutaitojen harjoittaminen kiellettiin, jotta niitä ei käytettäisi vallankumouksen merkeissä. Silti japanilaisia kendoa ja judoa opetettiin koululaisille. Silti korealaisten fyysisten ja henkisten harjoitusmuotojen eteenpäin vieminen sukupolvelta toiselle ei katkennut. Lisäksi eri organisaatiot, kuten itsenäisyys- ja vapautusarmeijat harjoittelivat näitä taitoja. Tänä ajanjaksona vietiin myös useita kansallisia aarteita ja kulttuurin tunnusmerkkejä vietiin pois, niitä koskaan palauttamatta. Kun taistelutaitoja harjoiteltiin salassa, saattoi se antaa jopa lisäpotkua subakin uudelle nousulle. Sellaiset miehet kuin Han Il Dong ja Duk Ki Song pitivät taekgyeonin ( subak ) elossa. Nämä miehet saivat oppilaikseen mm. Hwang Keen ja Hong Hi Choin, joista jälkimmäistä kutsutaan modernin taekwondon isäksi.
|
||
Itsenäisyyden aika ( 1945 - ) Elokuun 15. vuonna 1945 Japani antautui liittoutuneille pian Hiroshiman ja Nagasakin atomipommiräjähdysten jälkeen. Seurauksena tästä Korea lopulta vapautui 35 vuoden alusmaana olon jälkeen. Kansa oli innoissaan, mutta ilo oli lyhytaikaista. Ideologisia konflikteja syttyi, ja ihmiset jakautuivat sen mukaan, kuka heidän mielestään piti olla vallassa. Neuvostoliiton joukot miehittivät nopeasti niemimaan pohjoisosan, kun taas Yhdysvallat siirtyi eteläiselle alueelle Potsdamin konferenssin ( heinäkuu 1945 ) päätöksen mukaan. Pian miehityksen jälkeen viisi eri taistelulajikoulukuntaa eli Kwania aloitti toimintansa Soulissa ja nuo koulukunnat sisälsivät yhteensä 12 eri tyylisuuntaa: 1) Chungdo Kwan - perustajana Won Kuk Lee 2) Mooduk Kwan - perustajana Hwang Kee 3) Yunmoo Kwan - perustajana Sup Chun Sang 4) Changmoo Kwan - perustajana In Yoon Byung 5) Chido Kwan - perustajana Yop Kue Pyang Toukokuun 10. päivänä 1948, suuria vaaleja pidettiin etelässä, ja 15.8. perustettiin virallisesti Korean Tasavalta ( ROK ), tai Taehan Min-guk, pääkaupunkinaan Soul. Syngman Rhee valittiin valtion ensimmäiseksi presidentiksi. Lähes samanaikaisesti Kommunistinen puolue pohjoisessa perusti syyskuun yhdeksäntenä Korean Demokraattisen Kansantasavallan ( DPRK ), tai Choson Minjujuui Inmin Kongwhagukin. Hallitsijana Kim Il-Sung, jolla oli maa täydellisesti vallassaan. Pääkaupungikseen Pohjois-Korea valitsi Pyongyangin. 1950-luku Heinäkuussa 1950, Pohjois-Korea hyökkäsi täysimittaisella sotakalustolla etelään. Lyhyen menestyksen jälkeen invaasio iskettiin takaisin Yalu-joelle yhdistyneiden YK:n joukkojen avulla. Aselepo julistettiin heinäkuussa 1953 ja se päätti taistelut. Kolmen vuoden taistelujen jälkeen koko maa oli väsynyt, ja sen talous oli romahtanut. Miljoonat ihmiset jäivät kodittomiksi ja erotettiin perheistään. Vahingot menivät vielä paljon syvemmällekin, kun korealaiset sotivat korealaisia vastaan. Arvet ovat nähtävissä vielä tänäkin päivänä. Korealaisten taistelulajien yhdistyminen oli erittäin hidasta ja kivuliasta. Ensimmäinen merkittävä askel otettiin huhtikuun 11. päivänä 1955, kun eri tyylisuuntien mestarit kokoontuivat sulauttaakseen Kwanit. Jo seuraavana pidettiin ensimmäiset mestaruuskilpailut. Yhteiseksi nimeksi otettiin Taesoodo. 1960-luku Sodan jälkeen maa kohtasi monia uusia ongelmia. Syngman Rheestä tuli nopeasti autokraatti, joka hallitsi maan politiikkaa. Protestimielenosoituksia pidettiin laajalti ja huhtikuussa 1960 opiskelijajohtoinen vallankumous, Sa-il-gu, pakotti Rheen vallasta. Toisen valtakunnan presidentti, Yun Po-sun, vannoi valan saman vuoden syksynä astuen valtaan. Tämäkin hallitus oli lyhytikäinen, koska puolen vuoden päästä, keväällä 1961, sotilasjuntta otti vallan. Johtajana toimi kenraali Park Chung Hee, joka myöhemmin valittiin presidentiksi. Hänen johdossaan alkoi nopea taloudellinen kehitys. Niinikään vuonna 1961 perustettiin Korean Taekwondo Liitto ( pohjana Korean Taesoodo yhdistys ), joka liittyi seuraavana vuonna Korean Amatööriurheilu Liittoon. Lajin kilpailusääntöjen ja suojavarusteiden kehitys alkoi mennä eteenpäin vuoden 1963 kansallisten suurkisojen jälkeen. 1960-luvulla lähtivät myös ensimmäiset korealaiset taekwondo-ohjaajat ulkomaille viemään lajia tunnetuksi ympäri maapalloa. Kenraali Choi perusti ensimmäisen kansainvälisen liiton, ITF:n ( Intenational Taekwondo Federation ), vuonna 1966. Mutta pian ITF:n perustamisen jälkeen kenraali Choi joutui lähtemään Etelä-Koreasta poliittisen painostuksen takia ja vei liittonsa mukanaan Pohjois-Koreaan. 1970-luku Vuonna 1972 Park kehitti uuden järjestelmän, Yushinin, synnyttäen samalla Neljännen Tasavallan. Yushin-systeemi antoi Parkille yhä enemmän valtaa ja mahdollisuuden hallita lähes rajattomasti. Taloudellinen alamäki, muiden ongelmien ohessa aiheuttivat Parkin salamurhan. Korean Taekwondo Liitto perusti samana vuonna WTF:n ( World Taekwondo Federation ), jonka päämajaa pidetään Kukkiwonissa, Soulissa. WTF:n puheenjohtaja katkaisi kaikki siteet kenraali Choin luotsaamaan liittoon. Koko maailman urheilulajiksi taekwondo tuli ensimmäisten MM-kisojen, 1972, myötä. Mukana Soulissa pidetyissä kisoissa oli 200 kilpailijaa ja toimitsijaa 19 valtiosta. 1980-luku Parkin jälkeen oli taas lyhytaikaisten hallitsijoiden aika, kunnes valtaan tuli kenraali Chun Doo Hwan. Hänet valittiin presidentiksi vuonna 1980. Aikaisemmin samana vuonna demokraattinen kansannousu, Kwangjun Demokratisointi Liike, kehittyi. Monet liikkeen kannattajista, jotka protestoivat Chunin itsehallitsijamaisia otteita, tapettiin armeijan toimesta. Brutaalit otteet kuitenkin suututtivat kansan. 1980-luvun puolessa välissä opiskelijoiden massamielenosoitukset, työläiset, oppositiopoliitikot ja muutkin huolestuneet kansalaiset yhdistyivät protestiksi Chunin valtaa vastaan. Heidän aktiivinen ja näkyvä toimintansa suorien presidentinvaalien ja demokratian puolesta ei voinut jäädä huomiotta. Kesäkuussa 1987, Demokraattisen Kansanpuolueen ( DR ) johtaja, Roh Tae Joo julkaisi esityksen poliittisista uudistuksista, joka johti ensimmäisiin suoriin presidentinvaaleihin kuuteentoista vuoteen. Woo valittiin opposition soraäänistä huolimatta Kuudennen Tasavallan presidentiksi. Kahdenkymmenen neljännen olympiadin kisat pidettiin Soulissa 1988. Korea järjesti suurimmat olympialaiset siihen mennessä ja nosti maan maailmanlaajuisesti tunnustetuksi. 1990-luku Kim Young Samin virkamieshallitus vuonna 1993 oli ensimmäinen kolmeenkymmeneen vuoteen, jolloin presidentillä ei ollut sotilaallista taustaa. Siitä lähtien virkamieshallitukset pyrkineet kohti Uutta Koreaa, modernia ja kansainvälistä maata, joka on demokraattinen, vapaa ja vakavarainen. Myös niemimaan yhdistyminen on pitkään toivottu, mutta saavuttamaton tavoite kaikkien korealaisten mielestä. Kehitystä on tapahtunut, mutta esteet ovat selkeästi vielä kaatamatta. Tänä päivänä Koreassa taistelulajeilla on kaksi kattojärjestöä, Korean urheiluliitto ja KIDO-liitto. Ensinnä mainittu johtaa kilpaurheilua, kuten myös taekwondoa ja judoa. KIDO-liitto pitää sisällään perinteisempiä kamppailulajeja kuten esimerkiksi hapkido, kuksoolwon ja hwarangdo. Korean kukkulan laella Soulissa sijaitsee mammuttimainen rakennus nimeltään Kukkiwon. Tuosta mahtavasta rakennuksesta voi huomata miten Korean hallitus tukee taistelulajeja, sillä se on pystytetty täysin valtion varoilla. Kukkiwon ei ole ainoastaan harjoitussali, vaan sieltä löytyy useita toimistotiloja, joissa on nähty vaivaa taekwondon saamiseksi olympialajiksi. Taekwondo oli näytöslajina sekä Soulin, että Barcelonan kisoissa ja se hyväksyttiin vuonna 1994 viralliseksi olympialajiksi Sydneyn vuoden 2000 kisoista eteenpäin.
|
||
Lähde: Suomen Taekwondoliitto |