Iisalmen Taekwondo

Taekwondo lajina

Taekwondo on monipuolinen ja vaativa harrastus- ja urheilulaji, joka kehittää harrastajan kuntoa, voimaa, nopeutta, notkeutta ja koordinaatiota. Taekwondon tekniikkavalikoimaan sisältyy torjuntoja, potkuja ja lyöntejä. Lajissa voi kilpailla sekä ottelussa (Kyorugi) että liikesarjoissa (Poomsae). Harjoittelun taustalla on myös hyvän itsepuolustustaidon kehittyminen.

Taekwondon harrastajan tie on pitkä. Se alkaa alkeiskurssista ja etenee vyöasteittain keltaisesta mustaan, joita niitäkin on useita asteita (1.-9. dan). Laji sisältää vahvan filosofisen taustan, MUDON, joka kasvaa harrastajaan fyysisesti rasittavien harjoitusten ja ajan myötä. Pidemmälle kehittynyt Taekwondon harrastaja on tasapainoinen, harkitseva ja tiedostava ihminen, jonka itseluottamus on vahva ja joka elää sopusoinnussa itsensä ja ympäristönsä kanssa. Taekwondosta voi kasvaa elämäntapa, jonka mukaan harrastaja elää matkansa viimeiseen hetkeen asti.

Tärkeimmät ohjeet taekwondossa ovat elämänohjeita, joita tulee noudattaa kaikissa elämänvaiheissa, niin harjoituspaikalla kuin muuallakin. Kiteytettynä näitä kutsutaan mudo-ajatteluksi, jonka ominaisuuksia voidaan kuvata esimerkiksi seuraavilla ohjeilla:

KÄYTÖS
VAATIMATTOMUUS
KÄRSIVÄLLISYYS
UHRAUTUVUUS
KUNNIOITUS
MIELEN JA KEHON PUHTAUS

Taekwondon osa-alueet

Poomsae

Poomsae tarkoittaa liikesarjoja, joiden avulla taekwondo-oppilaat voivat yksinään harjoitella kamppailua kuviteltuja vastustajia vastaan. Teknisen opetuksen lisäksi liikesarjojen liikkeet ja suunnat kuvastavat jotakin luontoon tai ihmisen ominaisuuksiin liittyvää asiaa. Poomsae-harjoittelussa on tärkeää edetä askel kerrallaan, jotta kunkin liikesarjan merkitys avautuu ennen siirtymistä vaikeampaan.

Kjorogii

Kjorugi on kamppailua vastustajan kanssa. Parhaiten kjorugi tunnetaan kuitenkin taekwondon kilpaotteluna, jossa täyskontakti on sallittu. Ottelun tarkoituksena on saada pisteitä vastustajan panssariin kohdistuneista potkuista tai lyönneistä sekä päähän kohdistuneista potkuista. Pistekriteerit ovat osuman voima ja vaikutus vastustajaan. Täyskontaktista huolimatta vakavia tapaturmia sattuu harvoin. Ottelu vaatii hyvää teknistä ja taktista osaamista. Hyödyllisiä ominaisuuksia ottelussa ovat mm. nopeus, kestävyys, voima ja rohkeus. Ottelussa käytettävät suojavarusteet ovat pääsuoja, rintapanssari, hammassuoja, sääri- ja käsivarsisuojat, hanskat ja alasuoja. Sinisessä panssarissa ottelevaa kutsutaan nimellä Chong (sininen) ja punaisessa panssarissa ottelevaa nimellä Hong (punainen). Turvallisuudesta ja ottelun kulusta vastaa keskustuomari. Pisteitä antavat neljä kulmatuomaria. Taekwondon kilpaottelu sai olympialajin statuksen vuonna 2000.

Kyukpa

Kyukpa eli murskaus on menetelmä, jolla taekwondo-oppilas voi testata tekniikoidensa voimakkuutta. Sopivia materiaaleja ovat esimerkiksi puu ja tiilet. Yleisimmät murskauksessa käytettävät vartalon osat ovat nyrkki, kämmensyrjä, jalan ulkosyrjä, päkiä tai kantapää. Murskauksen onnistuminen riippuu tekniikan nopeudesta, voimakkuudesta ja voiman oikesta suuntaamisesta. Vaikka isku olisi kuinka nopea ja voimakas, murskaus ei onnistu, ellei voima suuntaudu oikealla tavalla murskattavan kohteen läpi. Tässä korostuu keskittymisen ja oikean asenteen osuus. Murskausta ei ole hyvä harjoitella päivittäin, sillä keho joutuu siinä tarpeettoman suuren rasituksen alaiseksi. Kasvuikäisten murskausharjoittelussa pitää olla erityisen huolellinen ja painopiste on oltava ehdottomasti taitomurskauksessa, ei voimamurkauksessa.

Hosinsul

Hosinsul eli itsepuolustus kuuluu olennaisesti taekwondoon kilpa- ja kuntourheiluharjoittelun ohella. Parhaimmillaan hosinsul-taidot mahdollistavat puolustautumisen vahingoittamatta vastustajaa pahasti. Niiden harjoitteleminen on suotavaa sekä oman turvallisuuden, moraalisten seikkojen että Suomen lain kannalta. Hosinsulin toimiminen riippuu kolmesta tekijästä. Ensin on kyettävä reagoimaan riittävän ajoissa ja oikealla tavalla. On säilytettävä harkintakyky ja taistelutahto. Toiseksi on pysyttävä tasapainossa. Taekwondotekniikat toimivat parhaiten pystyasennossa, pystystä on lisäksi helpoin suojata itseään ja juosta karkuun tarvittaessa. Vasta näiden perusasioiden jälkeen tulee kysymykseen tekniikoiden tekeminen. Tekniikoiden on oltava riittävän yksinkertaisia, nopeita ja tehokkaita, jotta ne toimisivat epäedullisissakin olosuhteissa.

Taekwondon taustafilosofiaa

Um & Yang

Kaikki jakautuu um-yang -ajattelun mukaan kahden navan eli polariteetin välille. Tällaisia um-yang -pareja ovat esimerkiksi negatiivinen-positiivinen, talvi-kesä, pohjoinen-etelä, nainen-mies, maa-taivas, sulkeutuminen-avautuminen, vetäytyminen-laajentuminen, intuitiivinen-rationaalinen, mietiskely-toiminta, taolaisuus-konfutselaisuus, jne. Kaikki asiat voidaan siis jakaa näiden ääripäiden perusteella, mutta moraalisia arvosteluita on vältettävä. Teorian mukaan erilaisten asioiden paremmuutta ei pidä vertailla keskenään, vaan tulee ymmärtää millaista toimintaa kulloisessakin tilanteessa tarvitaan. Um-yang -symboli on ollut käytössä kauan ennen taolaisia tai konfutselaisia. Symboli on tunnettu jo ensimmäisen kiinalaisen hallitsija-filosofin Fu Xin aikaan noin 3000 eKr. Um-yang -symboli on kosmisen harmonian, ykseyden ja ilmiömaailman kaksijakoisuuden symboli: siinä on kaksi voimaa ja niitä yhdistävä ympyrä. Se ei kuvaa kahta taistelevaa voimaa, vaan niiden välistä jatkuvaa vuorovaikutusta, luomista. Um mainitaan aina ensin, sillä se on yangin synnyttäjä; pimeydestä ja varjosta syntyy valo. Valo kasvaa, loistaa, hiipuu ja kuolee noustakseen taas uudelleen. Um on siis äiti-hahmo: synnyttäjä, armo ja viisaus; yang on isä-hahmo: oikeus ja toimintatapa. Kuten alussa todettiin um ja yang käsitteet eivät sisällä hyvän tai pahan vertailua, vaan ovat toisilleen välttämättömiä kokonaisuuden osia. Feminiininen um on keino, jolla maskuliininen yang voi saavuttaa joustavuutta ja sisäistä ymmärrystä. Vastaavasti um voi hyödyntää yang-ominaisuutta tavoitellessaan rationaalisuutta tai määrätietoista toimintaa. Ääripäät eivät taistele keskenään, vaan palvelevat kokonaisuutta oman erityislaatunsa mukaisesti. Um-yang -ajattelu liittyy keskeisesti joihinkin taekwondon osa-alueisiin. Esimerkiksi taeguk-liikesarjojen kuvaamiseen on käytetty um- ja yang-symboleista koostuvia trigrammeja. Näistä trigrammeista neljä esiintyy myös Etelä-Korean kansallislipussa, missä ne ympäröivät pyöreää um-yang -symbolia. Trigrammin viivat vastaavat puumsen sivuttaissuuntaisia liikkeitä siten, että yhtenäisellä yang-viivalla kuvataan kahta sivuttaissuuntaista askelta ja katkonaisella um-viivalla yhtä sivulle tapahtuvaa askelta. Trigrammit muodostuvat siten seuraaviksi:

TAEGUK IL YANG	TAEGUK II YANG	TAEGUK SAM YANG	TAEGUK SAA YANG	TAEGUK OO YANG	TAEGUK YUK YANG	TAEGUK CHIL YANG	TAEGUK PAL YANG
_______ _______ _______	___ ___ _______ _______	_______ ___ ___ _______	___ ___ ___ ___ _______	_______ _______ ___ ___	___ ___ _______ ___ ___	_______ ___ ___ ___ ___	___ ___ ___ ___ ___ ___

Taekwondo-tekniikoidenkin filosofiaa voidaan pyrkiä ymmärtämään um-yang -teorian avulla. Tällöin aktiiviset, etenevät tai hyökkäävät toiminnot edustavat yang-energiaa ja passiiviset, perääntyvät tai puolustavat tekniikat tapahtuvat yin-periaatteen mukaisesti. Olennaista on jälleen muistaa, että nämä ääripäät tarvitsevat toisiaan. Toimivalla kädellä on aina vastaliike vyölle palaavassa kädessä, puolustusta voi seurata hyökkäys ja hyökkäys voi toimia puolustuksen tavoin... Näillä itämaisesta kulttuurista lähtöisin olevilla käsitteillä ei tarvi olla suomalaiselle harjoittelijalle mitään uskonnollista sisältöä. Niiden tehtävänä on opettaa taekwondo-oppilasta näkemään vartalonsa kokonaisuutena, jossa jokainen toiminto vaikuttaa johonkin toiseen. Painon siirtäminen vasemmalle jalalle vähentää sitä oikealta, torjuminen vasemmalla kädellä vapauttaa oikean käden vastaiskuun, jne. Laajemmin ajateltuna, oppilaan tulisi oppia elämään sopusoinnussa kuvattujen ääripäiden kanssa. On viisaampaa toteuttaa "kultaista keskitietä", kuin raivata tietään äärimmäisessä yang-mielentilassa tai vetäytyä odottamaan kohtaloaan passiivisen um-olemuksen mukaisesti.